om. Hauru VRL-08679 / Remukylän shetlanninponit
kasv. J. Nieminen (tuonut Joshou Gaidou)

yleispainotus
    KO: he B
    RE: 150cm

  Jälkeläiset
o. Sentimental Tune (i. Origin of Joy)
o. Calsifer (i. Regards from Zimbabwe)
t. Happy Birthday (i. Licht Boter)
o. Casmiro (i. Cavanaugh d'Grand)

Goodis oli eräänlainen heräteostos, jonka hankin itselleni Joshou Gaidoun tuontipuolelta. Aluksi olin hieman hukassa pitkäjalkaisen tamman kanssa, sillä vaikka siinä virtasikin ehta suomalainen veri kuten minussakin, niin puoliverisiä en ollut ikinä omistanut ja ensimmäisinä päivinä mieleeni muistuikin kirkkaasti miksi näin oli. Goodiksen säpäkkyys oli itselleni aivan uutta, enkä oikein tiennyt miten sen kanssa tulisi toimia; parissa viikossa tamma kuitenkin tokeni kuin taikaiskusta, liekö se arvaamattomuus ollut vain sopeutumisvaikeuksia.

Jo muutamassa kuukaudessa pääsimme aloittamaan yhteisen kisauramme, ja Goodis todella löi koko tallin henkilökunnan ällikällä. Empä olisi silloin aikoinaan arvannut mihin seikkailuihin me lopulta päätyisimme, mutta sen voin sanoa että hetkeäkään en ole tämän hevosen ostoa katunut (paitsi ehkä silloin parina ensimmäisenä päivänä..). Paljon olemme tamman kanssa kokeneet, ja vaikka se alkaakin olla jo parhaat päivänsä nähnyt niin toivon että kovasti kommelluksia olisi vielä edessä.

Luonteeltaan Goodis on kyvykäs hyppääjä ja rohkea tamma, joka ei vähästä valita tai hermostu. Rautainen luonne tekee siitä myös varman kaverin maastoesteille tai kenttäratsastukseen. Goodis on hyvin välinpitämätön ja viileä vieraita kohtaan, mutta tuttujen ihmisten kanssa siitä kuoriutuu ystävällinen ja seurallinen hevonen, joka tekee melkein mitä tahansa jotta se oma ihminen olisi tyytyväinen. Jonkinlainen omanarvontuntokin tammalta kuitenkin löytyy, eikä se hyväksy edes lempi-ihmiseltään minkälaista kohtelua tahansa. Goodis osaakin näyttää mielipiteensä varsin selvästi, olivatpa ne sitten negatiivisia tai positiivisia.

Hoitaessa Goodis ottaa vieraat vastaan melko hiljaisesti, mutta tuttuja ihmisiä se tervehtii aina pienellä hörähdyksellä. Se on rauhallinen tamma, joka ei pelkää juuri mitään eikä pahemmin hötkyile missään tilanteessa. Ainoastaan ruoka-aikaan se pitää melkoista möykkää, ja peittoaa tuosta noin vaan tallin valtavan äänekkäät heinämahaiset ponitkin.. Ruokkija saakin olla nopea kuin ninja, mikäli haluaa selvittää kaurat kippoon joutumatta itse tulilinjalle ja hyökkäyksen kohteeksi. Harjatessa Goodis seisoo rauhassa paikoillaan, eikä se tuota päänvaivaa myöskään lastatessa tai taluttaessa, ellei siitä tehdä suurta numeroa. Häsläävä taluttaja tai stressaava ilmapiiri sen sijaan saavat tamman helposti temppuilemaan, eikä se olekaan enää yhtä yhteistyöhaluinen.

Ratsastaessa Goodis on mukautuvainen; se toimii monenlaisilla ratsastajilla, eikä nosta äläkkää vaikka silloinen kuski olisi aivan erilainen kuin edellinen. Se antaa myös paljon anteeksi, eikä hermostu jos suusta vähän nypitään tai eteenpäin pyytävät avut ovat turhan ronskit. Goodis ei ole kauhean osaava koulupuolella, mutta perusjutut hoituvat mukavasti, ja jonkinlainen muotokin löytyy. Esteillä tamma on rohkea ja varma, ja reippaasta menosta huolimatta melko tasainen hyppääjä, jonka kanssa ei tarvi pelätä äkillisiä pukkikohtauksia tai muita jekkuja. Goodis on ollut aina varma valinta niin aikaratsastukseen kuin taitoarvosteluihinkin, sillä siltä löytyy niin monen monituista vaihdetta ettei sellaista rataa löydykkään jota tamma ei läpäisisi. Maastossa Goodis kuumuu helposti, muttei ole ikinä harrastanut ratsastajanlennättämisharjoituksia, vaan kaikki neljä jalkaa pysyvät visusti maassa vaikka vauhtia piisaakin.

Kilpailutilanteissa Goodis on vanha tekijä, eikä se enää juurikaan stressaa niitä. Tamma sopisi todella hyvin aloittelevalle kilpailijalle kylmäpäisyytensä ja rauhallisuutensa ansiosta. Esteradalla Goodikseen syttyy aina valtava voitontahto ja kunnianhimo, ja etenkin uusinnassa sen näkee elementissään; siinä vaiheessa kuskin puolelta tuntuukin jo riittävän pelkkä suunnan näyttäminen ja tarvittaessa vauhdin kontrollointi, sillä tamma hoitaa kyllä loput. Tänä päivänä Goodis kuitenkin viettää eläkepäiviä vanhana estekonkarina, jota tuskin tullaan isoilla kentillä enää näkemään. Toisinaan se kuitenkin kiertelee vähän pienempiä alue-kisoja lupaavien esteratsastaja-alkujen kanssa tutustuttamassa näitä kisaelämän vilinään.

kuvista kiitos Benny De Ruiter Stables

Goodiksen suvusta löytyy niin supisuomalaisia yksilöitä kuin saksalaisiakin puoliverisiä. Goodiksen isä Keep Trying on tamman kasvattajan, Juha Niemisen, omistuksessa oleva musta fwb-ori, joka on vielä iältään melko nuori ja kilpauransakin on vaiheessa. Keep Trying on kilpaillut muutaman kauden esteratsastuksessa kansallisella tasolla asti, mutta kuitenkin Suomen rajojen sisäpuolella. Orilta löytyy jälkeläisiä Goodiksen lisäksi vain muutamia kappaleita, joista suurin osa on vielä alle vuotiaita. Isänisä Keep Going on Saksassa elelevä holsteinori, joka asui hieman päälle vuoden Suomessa liisauksessa eräällä puoliverikasvattajalla. Keep Going on kotimaassaan kuuluisa kilpa- ja näyttelymenestyksestään, ja se onkin löydettävissä hyvin monien uuden sukupolven hevosten sukutauluista. Isänemä Good Way puolestaan ei ole aivan niin tunnettu, mutta sillä on kuitenkin siitosarvoa, josta kertoo mm. kantakirjaus kakkospalkinnolle ja sijoitukset useissa tamma- ja varsanäyttelyissä jälkeläistensä kanssa vuosien varrella. Goodiksen isä jäi Good Wayn viimeiseksi varsaksi, sillä se on jo niin ikääntynyt, että tämä viimeisin tiineys oli koitua hevosen kohtaloksi.

Goodiksen emä All My Goodness on ulkonäöltään tyttärensä kopio, vaikkakin lähes poikkeuksellisen kookas tamma. Se asuu myöskin Juha Niemisen tallissa, ja on palvellut omistajaansa jo usean vuoden ajan. Aikoinaan parivaljakko pärjäsi hyvin esteratsastuksen SM-tasolla, ja vierailivatpa he useasti myös ulkomailla kilpamatkoilla. All My Goodnesilta löytyy kahdeksan hienoa jälkeläistä, joille se on periyttänyt lojaalia luonnettaan ja kaunista rakennetta. Emänisä All Mine on saksalaista alkuperää, mutta suurimman osan elämästään ori on kuitenkin asunut Suomessa. Se on kilpaillut 4-vuotiaasta asti lähinnä aluetasolla eri omistajilla, nykyisen kanssa hyvinkin menestyen. Rakenteeltaan All Mine ei ole häävi, ja kolmen jälkeläisen jälkeen se ruunattiin. Emänemä Get Lost oli eräs Niemisen parhaista siitostammoista, ennen kuolemaansa. Se ehti jo nuorena luomaan todella menestyksekkään kilpauran este- ja kouluratsastuksessa, ja siirtyi sittemmin 8-vuotiaana pelkkään jalostuskäyttöön. Kaunis raudikko ehti varsoa useammankin kerran, mutta menehtyi silti valitettavan äkillisesti ja tapaturmaisesti vielä hyvässä kunnossa ollessaan.

kuvista kiitos Benny De Ruiter Stables

Kisamerkinnät

kuvista kiitos Benny De Ruiter Stables

Päiväkirja ja valmennukset

3. joulukuuta 2010
Joulu lähestyy! Sain eräs päivä Raikua ohjasajaessani hurjan päähänpiston; mitä jos kouluttaisinkin Goodiksesta valjakkohevosen! Idea ei ottanut tulta siipiensä alle tallihenkilökunnan keskuudessa, mutta päätin silti yrittää ohjasajoa. Goodis oli todella ihmeissään, mutta teki kiltisti mitä käskettiin, ja riemuni oli sanoinkuvailematon, kun "ohjastin" tammaa tekemään erilaisia kuvioita pitkin maneesia. Välillä se vilkuili hiukan hämmentyneenä taakseen ja varmasti ihmetteli että miksi ihmeessä kävelin sen perässä enkä istunut selässä, mutta tämän tapauksen seurauksena ajatus jäi muhimaan päähäni. Kenties sitten, kun Goodiksen ura esteillä on ohi, ken tietää.

estevalmennus 1. joulukuuta 2010, valmentajana Linda
Tänään tarkoitus oli testata teidän osaamistanne hyvien teiden ratsastuksessa. Heti alussa näytit hyvin Goodikselle, että tänään ei pukitella eikä mitään, vaikka kova oli tamman yritys kyllä. Se hirnahteli välillä ulkona olevien hevosten kanssa, ja silloin huomasi että se yritti nopeuttaa askellajia. Hyvä moraali tammalla oli kuitenkin työskentelyyn, ja teitte hyviä teitä eri esteille. Vinolla lähestymiselläkin tamma hyppäsi aivan loistavasti muutaman kerran. Oli taas kerran kiva valmentaa teitä!

estevalmennus 25. marraskuuta 2010, valmentajana Kelsey
Goodis oli jälleen virkeä, mutta oli tällä kertaa paremmin hallittavissa. Tamma ravaili kauniissa muodossa kentän ympäri sillä välin kun minä pystytin muutaman esteen. Ensimmäiset hypyt menivät hyvin mutta pian ongelmaksi osoittautui esteelle tulo. Goodis vääntäytyi ihmeellisiin kulmiin ennen hyppyä joten perehdyimme tarkemmin siihen. Lisäsimme ihan hitusen vauhtia esteelle tullessa ja tamma alkoi hypätä paremmin. Kun kaikki sujui hyvin, pystytin tammalle vielä muutaman erikoisesteen joista selviydyttiin kunnialla.

estevalmennus 15. marraskuuta 2010, valmentajana Kelsey
Goodis oli valmennuksessa varsin pirteällä päällä ja meno oli sen näköistä. Alkukäynnit menivät steppaillessa ja Haurun manatessa tamman rauhattomuutta. Kasasin nopeasti muutaman esteen ja pääsimme aloittamaan hyppäämisen. Tammalla oli niin paljon energiaa, että ensimmäinen hyppy meni hieman pyllylleen liian rynnimisen vuoksi. Päädyimme tekemään voltteja sekä pysähdysharjoituksia tamman hillitsemiseksi. Jatkoimme hyppäämistä ja nyt se sujuikin paljon paremmin sekä hallitusti. Treenasimme erillaisia esteitä ja korjailimme ajoituksia.

2. marraskuuta 2010
Illalla, pimeän jo tultua, hain Goodiksen tarhasta ja otin tallikäytävälle. Tamma sai hyvin perusteellisen harjauksen, ja juuri kun se oli nukahtamaisillaan, se joutui heräämään karuun todellisuuteen ja ottamaan kuolaimet suuhunsa. Talutin hevosen maneesiin ja hyppäsin sen paljaaseen selkään. Goodis oli melko energinen, mutta jälleen hyvin kuulolla ja sain olla tyytyväinen. Teimme erilaisia harjoituksia aina pohkeenväistöistä kulman ympäri peruutuksiin ja mitä mieleen juolahtikaan. Yhdessä vaiheessa sain idean koittaa, osaako tamma vaihtaa laukkaa lennosta, ja pari kertaa se onnistuikin, tosin vain niin että etupää vaihtoi ja takapää jäi vanhaan kierrokseen. Liikutuksen jälkeen Goodis pääsikin suoraa karsinaansa iltaheiniä syömään, ennenkuin shetlanninponit vihellettiin sisään.

estevalmennus 30. lokakuuta 2010, valmentajana Linda
Tänään aiheena oli pituussuunnassa pidemmät esteet, ja sehän ei ollutkaan Goodiksen lempipuuhaa. Aluksi tamma vaikutti aika virkeältä, mutta rupesi laiskottelemaan kun aloitimme hyppäämisen. Monta kertaa puomit kolisivat kun Goodis ei jaksanut nostella takajalkojaan, mutta myös hienoja kertoja mahtui joukkoon. Lopuksi sait sen venymään ihan kunnioitettavasti 145 cm trippelille ilman yhtään pudotusta. Tämäkin valmennus meni hyvin teidän osaltanne, ja oli ilo valmentaa teitä! :)

estevalmennus 16. lokakuuta 2010, valmentajana Linda
Hauru ja Goodis astelivat maneesiin reippaasti juuri ajallaan. Goodiksesta näki heti selvästi, että se oli kunnon urheiluhevonen. Aluksi se oli hieman laiskahkolla päällä, mutta sinun hyvin heräteltyäsi alkoi tamma virkistyä. Aloitimme hyppäämisen ihan pienillä jumppasarjoilla, lähinnä pysty ristikko pysty-tyylistä. Siinä Goodiksen kanssa sai olla tarkkana että sai askeleet mahtumaan. Heti kun esteiden korkeus nousi, alkoi tammakin hieman kuumentua. Mutta silti se hyppäsi nätisti, täysin Haurun hallinnassa. Oli ilo valmentaa teitä!

6. lokakuuta 2010
Goodis loukkasi muutama viikko sitten vasemman etusensa tarhassa remutessaan, ja joutuikin sitten parin viikon lomalle. Tamma ei meinannut pysyä pöksyissään joutuessaan seisomaan koko lepoajan karsinassaan, ja tänään olikin menoa kun se pääsi ensi kertaa tapaturman jälkeen jaloittelemaan. Vaikka sen suussa oli kuolaimet, niin silti tamma oli lähteä käsistä. Tyydyin sitten taluttelemaan sitä aidatulla kentällä, maastokävelyä en edes uskaltanut ajatella. Jalan haaveri ei ole vakava, ja muutaman päivän sisällä Goodis saa palata jo normaaliin käyttöön.

18. syyskuuta 2010
Tänään minua ja Goodista kävi valmentamassa tuttavani Anne esteratsastuksen merkeissä. Koska kenttä oli vielä melko ratsastettavassa kunnossa, saimme treenata siellä. Shetlanninponit pönöttivät tarhoissaan katsellen menoa heinäkasojensa äreltä, ja liekö Goodis tunsi kateuden pistoksen tai muuten vain ärsyyntyi koko hommaan, sillä kesken kaiken se sai ihmeellisen kiukunpuuskan päästellen ihan kunnon pukitukset. Tätä olin vähän odottanutkin, sillä olihan tamma nyt tuntunut melkein liiankin täydelliseltä tapaukselta. Pienen välikohtauksen jälkeen valmennus jatkoi rauhallisissa merkeissä, ja päivän päätteeksi Goodis pääsi ansaitulle levolle.

2. syyskuuta 2010
Goodis on osoittautunut hyvin mukavaksi ja lojaaliksi ratsuksi. Se on valtavan uskollisen oloinen ja rohkea estehevonen. Olemme aloitelleet kilpailemista hyvällä menestyksellä, ja minulla on kutkuttava tunne siitä että tästä tulee vielä jotain suurta! Goodiksen kanssa treenaaminen ja ratsastelu on todella mukavaa vaihtelua shetlanninponien kanssa hommailun rinnalle, ja tamma onkin valtavan hyvää pataa tallin muiden nelijalkaisten kanssa kokoerosta huolimatta. Syksyn aikana meille on muuttanut myös pari muunrotuista oria, muun muassa arabi Sahir, joiden kanssa Goodis on saanut tehdä tuttavuutta aidan yli.

15. elokuuta 2010
Goodikseksi ristitty tamma on sopeutunut hyvin tallin kiireen täyttämään arkeen. Vaikka isompi hevonen onkin tarvinut hiukan erikoisjärjestelyjä, kuten laajennetun karsinan ja lisälautoja oveensa (muuten se olisi päässyt shetlanninponille suunnitelun karsinanoven yli yhdellä harppauksella), kaikki on varmasti tämän arvoista; Goodiksesta tulee vielä hieno ratsu ja ennenkaikkea hyvä ystävä! Tänään Goodis myös varsoi ensimmäisen varsansa, se oli siis tiinenä meille tullessaan. Casmiroksi nimetty orivarsa muuttaa vieroituksen jälkeen Wonderful Stallionsiin.

1. elokuuta 2010
Tänään hain puoliveritamma Good Tryn meille Remukylään tuontitalli Joshou Gaidousta, jonne olikin meiltä vain parin tunnin matka. Tullessaan tamma oli varsinainen hermoraunio, ja koska se kiersi karsinassaan vain kehää, päästin sen lopulta kentälle jaloittelemaan. Siellä tamma ravaili hyvin hätääntynesti hirnuen, enkä oikein tiennyt mitä tehdä sen olon helpottamiseksi. Lähipäivinä se saa tutustua tallin shetlanninponeihin ja welshtamma Berttaan, tuleviin tarhakavereihinsa. Mitähän hevonen mahtaa tuumata pienistä ystävistään?